Akupunktio

Historiallista taustaa

Nimitys akupunktuuri tulee latinan kielisistä sanoista acus = neula,  punktura = pistää.  Akupunktio on ollut merkittävä osa kiinalaista lääketiedettä jo vuosituhansia, mutta länsimaisessa lääketieteessä se on vakiinnuttanut asemansa lähinnä kivun hoidoissa vasta lähivuosina. Sen on tutkimuksissa todettu vaikuttavan mm. neurohormonien ja elimistön omien reflektoristen mekanismien kautta.

Akupunktuuri Suomessa

1970-luvulla alkoi kiinnostus lisääntyä akupunktuuria kohtaan länsimaissa sekä myös Suomessa.  Suomen Lääkintöhallitus määritti akupunktuurin 1.10.1975 fysikaalisen hoidon piiriin kuuluvaksi lääketieteelliseksi hoitomuodoksi. Myöhemmin Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus (nykyään Valvira) antoi lausunnon, jonka mukaan akupunktuuria voivat antaa terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen ja joiden ammatinharjoittamista voidaan valvoa.

Länsimainen ja kiinalainen akupunktuuritutkimus on osoittanut, että akupunktuurilla on paljon muutakin vaikutusta, kuin pelkkä kivunlievitys. Koulutetun henkilön suorittamana se on täysin turvallista ja lisäksi sen kliiniset käyttömahdollisuudet ovat suuret. Maailman Terveysjärjestö (WHO) on ottanut akupunktuuriin hyvin myönteisen kannan.  Se on julkaissut listan akupunktuurihoitoon soveltuvista elimistön sairaus- ja häiriötiloista. Listassa on nimikkeitä yli 400.

Akupunktiosta apua kipuun

Akupunktio poistaa kipua sekä paikallisesti että yleisesti, nostaa kipukynnystä ja rentouttaa. Akupunktion vaikutus perustuu siihen, että akupunktiopisteitä ärsytetään neulalla, mikä käynnistää keskushermoston kautta endorfiineihin perustuvan kehon oman kivunlievitys mekanismin. Neulottamisessa käytetään myös ns. triggeripisteitä eli kipualueella sijaitsevia kipupisteitä. Akupunktion tehoa voidaan tarvittaessa lisätä mm. johtamalla neuloihin sähköä, jolloin on kyseessä ns. yhdistelmähoito. Akupunktiopisteet ja neulojen määrä valitaan jokaiselle hoidettavalle yksilöllisesti.

Mihin sairauksiin ja ongelmiin akupunktiota käytetään?

Akupunktiota käytetään tuki- ja liikuntaelinsairauksiien ja –kipujen hoitoon. Akupunktiohoito kestää kerrallaan 15-45 minuuttia ja hoitokertoja on yleensä kolmesta viiteen.  Neuloina käytetään steriilejä kertakäyttöneuloja.
Hoidon kohteena ovat mm.
– niska- ja hartialihasten jännityskivut
– migreeni ja jännityspäänsärky
– olkapäävaivat ja jäätynyt olkapää
– iskiaskipu
– tenniskyynärpää
– nivelrikosta johtuvat kivut
– unettomuus
– korvien soiminen
– stressi, masennus, väsymys
– kasvohermohalvaus

Ohjeita akupunktiohoidossa käyvälle

Saavu hoitopaikalle ajoissa välttääksesi stressiä, jotta voit rentoutua hoidon aikana helpommin. On hyvä olla syömättä tunnin ajan ennen hoitoa. Hoidon jälkeen on perinteisesti suositeltu välttämään alkoholia, saunomista sekä raskasta fyysistä liikuntaa saman päivän aikana. Jos saat myös muuta hoitoa, keskustele siitä akupunktiohoitajan kanssa.

Kehon vahvimmat reaktiot ilmenevät normaalisti 3-4 päivän aikana hoidon jälkeen. Tänä aikana saattaa ilmetä epämiellyttäviäkin tuntemuksia, jotka tavallisesti kuitenkin helpottavat itsestään. Hoito aktivoi kehon luonnollisesti parantavia voimia. Tämä prosessi saattaa aiheuttaa väsyneisyyttä, oireiden pahenemista, vanhojen oireiden esilletuloa tai jopa uusien vaivojen ilmestymistä. Vaikutukset voivat tuntua sekä fyysisellä että tunnetasolla. Keskustelu hoitajan kanssa auttaa ymmärtämään hoidon vaikutuksia ja kehon tapaa reagoida hoidon aiheuttamiin muutoksiin.

Vaikka et tuntisi huomattavia vaikutuksia hoidon jälkeen, se ei tarkoita, ettei hoito vaikuttaisi sinuun. Ihmiset reagoivat hoitoon eri tavoin ja kehon sisäisiä paranemisreaktioita voi olla hankala tunnistaa tai havaita.

Aktiivi-Fysioterapia Tampere Oy:ssa akupunktiohoitoja antavat:
Matti Laukka, osteopaatti, fysioterapeutti
Ari Heinilä, OMI-fysioterapeutti
Pekka Salo, OMI-fysioterapeutti
Asta Flöjt, osteopaatti, fysioterapeutti