Olkapään alueen vaivat ovat työikäisillä melko yleisiä. Oireet, kuten kipu liikutettaessa tai yösärky alkavat usein ilman erillistä tapaturmaa. Tällöin usein tulee miettineeksi, mikä on mennyt rikki, mistä kipu johtuu. Mikäli et ole kaatunut, pudonnut tai selvästi esimerkiksi harrastaessa kättä loukannut, on kivun aiheuttaja jokin muu. Yleisimmät tekijät kivun taustalla ovat toistorasitus (työssä tai harrastuksessa) sekä liiallinen kohoasento (1).

On hyvä muistaa, että kivulla on monia merkityksiä. Tunnet kipua kun luu murtuu, potkaiset pikkuvarpaan pöydän jalkaan tai pääsi voi särkeä kun olet nukkunut liian vähän. Kipu ei siis tarkoita automaattisesti sitä, että jotain olisi rikki kehossasi. Kipu toimii myös hälytysjärjestelmänä, se ennakoi ja pyrkii suojelemaan sinua ja kudoksiasi.

Mikäli et ole selvästi olkapäätäsi loukannut, ei ole syytä hakeutua magneettikuvaukseen. Nykyaikaiset tarkat kuvantamislaitteet tulevat löytämään lihaksistasi tai luistasi aina jotakin ”vikaa”, jolla ei ole mitään merkitystä oireesi hoidon suhteen.

Barreto ja kumppanit (2) tutkivat 123 perustervettä, mutta olkapääkipuista aikuista magneetti- ja ultraäänitutkimuksilla. Tutkijat suorittivat samat tutkimukset sekä kipeille olkapäille, että kivuttomille olkapäille.

Yhteensä 88 prosentilla havaittiin lihasjänteiden ”epänormaaleja” muutoksia, joista 90 prosentilla oli ac-nivelen (lapaluun ja solisluun niveltymä) muutoksia, 51 prosentilla olkanivelen muutoksia ja 20 prosentilla jänteiden osittaista repeämää.

Huomionarvoista on, että edellä kuvatut löydökset ovat peräisin täysin oireettomista olkapäistä. Yhteenvetona havaittiin, että lähes kaikista terveistä ja oireettomista tutkituista olkapään alueen kudoksista ja rakenteista löytyi ”epänormaaleja” muutoksia samassa suhteessa kuin kipeistäkin olkapäistä. Epänormaalilta vaikuttavat muutokset magneetti- tai röntgenkuvassa ovat siis useimmiten täysin normaaleja muutoksia.

Syy kipuun saattaa siis johtua olkapään jänteiden sisäisistä muutoksista, kuten huonosta paikallisesta verenkierrosta tai heikosta lihastasapainosta. Jänteillä on myös tapana heikentyä ajan myötä sopivan kuormituksen puuttuessa.

Noin puolet (1) olkapään jännevaivoista paranee itsestään. Niille, joilla vaiva ei itsestään parane, suositellaan ensisijaisena vaihtoehtona fysioterapiaa. Fysioterapian tehon olkapään jännevaivoissa on osoitettu olevan hyvä (1,3) ja spesifin ohjatun harjoittelun tehon on havaittu olevan parempi kuin yleisen, epäspesifin harjoittelun (4).

 

Lauri Korjus

Fysioterapeutti

Aktiivi Fysioterapia

 

 

Varaa aika Laurille Tullin toimipisteeseemme täältä.

 

Lähteet:
1) Duodecim 204. Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus
2) Bilateral magnetic resonance imaging findings in individuals with unilateral shoulder pain
3) Science Direct: The Effectiveness of Physiotherapy Exercises in Subacromial Impingement Syndrome: A Systematic Review and Meta-Analysis
4) BMJ: Effect of specific exercise strategy on need for surgery in patients with subacromial impingement syndrome: randomised controlled study